Test

Onko 55 op vuodessa liikaa vaadittu opiskelijalta?

Opintojen sujuvuus -raportissa tarkastellaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat opiskelijoiden opintopisteiden kertymiseen. Tarkastelussa ovat erityisesti sellaiset tekijät, jotka erottavat ne vuosittain 55 opintopistettä tai enemmän suorittaneet opiskelijat muista opiskelijoista.


Raportissa esitetään kahdeksan tekijää, jotka vaikuttavat opintopisteiden kertymiseen:

1. opiskelutaidot

2. opiskelumotivaatio

3. opintojen suunnittelu

4. työssäkäynti

5. perheellisyys

6. sosiaalinen integroituminen

7. valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen liittyvät odotukset

8. terveysongelmat

 

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena keväällä 2012 Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa. Kyselyyn vastasi 902 opiskelijaa.

Opintojen sujuvuus -raportti on luettavissa täältä.


Tiedote: Aikuisiällä opiskelu on tavoitteellista ja tehokasta - arjen paineista huolimatta

Tiedote

1.11.2013

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus on selvittänyt tuoreessa tutkimuksessaan ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia opiskelusta. Kyseessä on laajin tähän mennessä julkaistu aiheeseen liittyvä tutkimus Suomessa.

Ammattikorkeakoulujen aikuisopisklijat -tutkimuksesta selviää, että suurin osa aikuisopiskelijoista käy opintojen ohessa töissä kokopäiväisesti. Opinnot rahoitetaan työtuloilla, koska vain harva saa rahallista tukea opintojensa suorittamiseen.

Tutkimuksessa selvisi, että aikuiskoulutuksessa AMK-tutkintoa suorittavat työskentelevät viikoittain keskimäärin enemmän kuin nuorten koulutuksen puolella opiskelevat. Yli 30-tuntista työviikkoa opintojen ohella tekee yli 80 prosenttia aikuisopiskelijoista, kun taas nuorten puolella huomattavasti pienempi joukko - vajaa kolmannes. Yleisintä työskentely on opettajaksi opiskelevien (89 % käy töissä) sekä YAMK-opiskelijoiden (95 %) keskuudessa.

 

Aikuisopiskelijat suorittavat opintojaan omien tavoitteidensa mukaisesti, vaikka työssäkäynti hidastaakin opintoja. Verrattuna kaikkiin opiskelijoihin keskimäärin, aikuisopiskelijat näyttävät löytäneen oman alansa. Lähes jokainen (99%) aikoo valmistua nykyisestä koulutuksestaan ja enemmistö (87%) uskoo olevansa oikealla alalla.

 

Elinikäisen oppimisen sovittaminen aikuisen elämään ei ole kuitenkaan mutkatonta. Opinnoista, työstä ja esimerkiksi perheestä huolehtiminen samanaikaisesti vaatii joustoa omasta levosta. Vain neljännes ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijoista kokee, että heillä jää vapaa ajalle ja levolle riittävästi aikaa.

 

"Jos sekä opinnot että työelämä vaativat aikuiselta täyden panoksen, jää omasta jaksamisesta huolehtiminen helposti taka-alalle. Vain kolmannes työssäkäyvistä opiskelijoista saa työnantajaltaan tukea opintojen suorittamiseen", avaavat tutkijat Heidi Kettunen ja Suvi Pulkkinen tutkimuksen tuloksia.

 

Vaikka tutkintoa suorittavat ammattiopiskelijat valmistuisivatkin verrattain vanhoina, on opiskelussa heille kuitenkin kyse työurien pidentämisestä. He uskovat, että vain jatkuvasti tietoja ja taitoja kehittämällä voi menestyä työelämässä. Aikuisopiskelijat ovatkin luottavaisia siinä, että ovat pitkään työelämässä ja löytävät koulutustaan vastaavan työpaikan. 

"Aikuisiällä opintoja hakeudutaan suorittamaan paitsi elinikäisen oppimisen ilosta, myös työssä pysymisen tuomasta pakosta. Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat uskovat, että omaa osamista tulee jatkuvasti kehittää pärjätäkseen ja pysyäkseen työelämässä. Opinnoilta toivotaankin parempaa työelämävastaavuutta. Opintojen koetaan antavan kaikista parhaiten teoreettisia valmiuksia", Kettunen ja Pulkkinen toteavat.

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOKin puheenjohtaja Mikko Valtosen mukaan elinikäisen oppimisen mahdollistaminen on tärkeää myös työurien pidentämisen kannalta.

"Korkeakoulujen tulisi kuitenkin entistä paremmin ottaa huomioon aikuiopiskelijoiden erilaiset tilanteet ja luoda opinnoista riittävän joustavia. Lähes kaikki aikuisopiskelijat ovat löytäneet oman alansa ja heitä tulee myös tukea, jotta he voivat valmistua suunnitellusti."

Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat -tutkimus on toteutettu yhteistyössä SAMOKin, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen ja työmarkkinakeskusjärjestö Akavan kanssa. Tutkimus tarkastelee ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijoita, jotka suorittavat ammattikorkeakoulututkintoa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, erikoistumisopintoja ja opettajankoulutusta sekä 25-vuotiaana tai vanhempana nuorten koulutuksessa aloittaneita opiskelijoita.

Keväällä 2013 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi 3840 aikuisopiskelijaa 24 ammattikorkeakoulusta. Tutkimuksen neljä keskeistä teemaa ovat koulutukseen hakeutuminen ja valittu koulutus, koulutuksen toteutus, sisällöt ja työelämävastaavuus, opiskelijakuntien ja -järjestöjen toiminta sekä opiskelu osana aikuisen elämää.

Tutkimusraportti on luettavissa täällä.

Raportin printtiversion voi tilata täältä. Printin hinta on 25 e.

Lisätietoja: Suvi Pulkkinen, apulaistutkija, 050 4041 810, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.


Tänään julkaistiin Monituloiset -tutkimus Uudella ylioppilastalolla

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus julkaisi tänään Monituloiset - korkeakouluopiskelijoiden tulonlähteet ja kokemus toimeentulosta erilaissa elämäntilanteissa -tutkimuksen Uudella ylioppilastalolla Helsingissä. Tutkimus selvittää korkeakouluopiskelijoiden tulonlähteitä ja kokemusta toimeentulosta erilaisissa elämäntilanteissa.

Tutkimuksen perusteella 11-19 tuntia viikossa työskentelevistä kolmasosa nostaa säännöllisesti opintolainaa, työssä käymättömistä vain 24 prosenttia. Lainaa nostavista reilusti yli puolet käy lukukausien aikana töissä.

"Toisin kuin julkisessa keskustelussa esitetään, opintolaina ja työssäkäynti eivät ole toisilleen vaihtoehtoisia tulonlähteitä, vaan opiskelijat turvautuvat niihin usein samanaikaisesti rinnakkain", tutkijat Janne Mikkonan ja Elina Lavikainen kiteyttävät.

Opiskelijoiden hakeutumista työelämään selittää taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu. Lähes kaksi kolmesta opiskelijasta katsoo, että täysi-ikäisen on tultava itsenäisesti toimeen. Neljä viidestä kokee kiusalliseksi pyytää vanhemmilta tai sukulaisilta taloudellista tukea.

"Niin opintolainaa kuin vanhempien tukea koskevista tuloksista piirtyy kuva taloudellista riippumattomuutta korostavasta opiskeliijajoukosta. Opintolainan nostamista kartetaan ja vanhempien taloudellinen tuki koetaan kiusalliseksi", Mikkonen ja Lavikainen toteavat.

Toimeentulo on opiskelijoille tyypillinen huolenaihe. Puolet opiskelijoista katsoo, että toimeentuloon liittyvät asiat aiheuttavat hyvin tai melko usein huolta ja stressiä. 35 prosenttia kokeaa, että toimeentuloon liittyvien asioiden pohtiminen haittaa vähintään melko usein opintoihin keskittymistä.

Opiskelijat kokoavat tulonsa tavallisesti monista eri tulonlähteistä, mutta rahantarve vaihtelee voimakkaasti elämäntilanteen mukaan. Siinä missä lapsiperheellinen opiskelija kokee tarvitsevansa vähintään 1400 euroa kuussa, yksin opiskelija-asunnossa asuva selviää 700 eurolla.

Monituloiset-tutkimus perustuu valtakunnalliseen kyselyaineistoon, johon vastasi 2500 yliopisto ja ammattikorkeakouluopiskelijaa keväällä 2013. Tutkimuksessa on selvitetty myös muun muuassa opiskelijoiden näkemyksiä opintotukijärjestelmän kehittämisestä sekä hyvän toimeentulokokemuksen muodostumisesta.


Lisätietoja:

Tutkija Elina Lavikainen, elina.lavikainen(a)otus.fi, p. 050 365 8944

Tutkija Janne Mikkonen, janne.mikkonen(a)otus.fi

 

Tutkimus on luettavissa täältä.

Tutkimuksen printtiversio on tilattavissa täältä. Printtiversion hinta on 25 e.


Hallitus vuodelle 2014: uudet jäsenet Maria Junila ja Marina Lampinen

Otuksen hallitus on järjestäytynyt vuodelle 2014 sääntömääräisessä syyskokouksessaan 15.10.2013. Erovuorossa olivat SYL:n nimeämät Jarmo Kallunki ja Katri Korolainen sekä SKOL:n nimeämä Terhi Haapaniemi. SYL on nimennyt Kallungin edelleen seuraavalle kaksivuotiskaudelle ja uudeksi jäseneksi Korolaisen tilalle Marina Lampisen. SKOL on nimennyt Haapaniemen tilalle Maria Junilan seuraavalle kaksivuotiskaudelle.

Syyskokous valitsi Juha Töyrylän jatkamaan hallituksen puheenjohtajana ja Antti Hallian jatkamaan varapuheenjohtajana myös vuonna 2014.

Lisäksi syyskokous käsitteli toiminta- ja taloussuunnitelman vuosiksi 2014–2016, valitsi säätiölle tilintarkastajat ja asetti tarkastusvaliokunan. Ylimääräisenä asiana hyväksyttiin tieteellisen neuvoston ohjesääntö. Tieteellisen neuvoston on määrä aloittaa vuoden 2014 alussa, ja hallitus nimeää sen jäsenet joulukuussa.


Otuksen hallituksen 10. puheenjohtajaksi on valittu Juha Töyrylä

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen hallitus on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n pääsihteerin Juha Töyrylän 31.12.2014 päättyvälle toimikaudelle. Töyrylä seuraa toimessaan Matti Parpalaa ja on säätiön 10. puheenjohtaja.

"On ilo päästä tekemään töitä Otuksessa! Suomalaiset opiskelijajärjestöt ovat arvostettuja edunvalvojia ja yhteistyökumppaneita juuri siksi, että niiden toiminta perustuu huolella ja ammattitaidolla tehtyyn tutkimukseen. Otus on opiskelijoille korvaamattoman arvokas”, kommentoi tuore puheenjohtaja nimitystään.


Muutoksia säätiön hallituksessa

Suomen ylioppilaskuntien liitto - SYL on nimennyt Otuksen hallitukseen pääsihteeri Juha Töyrylän toimestaan eronneen Matti Parpalan tilalle. Säätiö toivottaa Matille erinomaista menestystä Harvardissa ja Juhan tervetulleeksi säätiön hallitukseen!

Säätiön nimi on nyt Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

 

Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus on nyt Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Kaksikymmentäneljävuotias säätiö on päättänyt ilmentää itsenäisyyttään, jalostunutta akateemisuuttaan ja viime vuosien kasvua uudella nimellä. Nimen käännökset ovat ruotsiksi Forskningsstiftelsen för studier och utbildning Otus ja englanniksi Research Foundation for Studies and Education Otus.

Säätiön uusi nimi ja logo paljastettiin opiskelijatutkimuksen päivässä 7.3.2013.

 

Opiskelijatutkimuksen päivä 2013

Opiskelun solmukohtia 

Torstaina 7.3.2013, Tieteiden talo (sali 505), Kirkkokatu 6, Helsinki

Seminaarissa käsitellään opiskelijoita koskevan tutkimuksen näkökulmasta "Opiskelun solmukohtia" aina koulutusvalinnoista oppimisympäristöön, opintojen kulkuun ja valmistumiseen. Esityksiä kuullaan Otuksen omien tutkijoiden lisäksi myös johtavilta asiantuntijoilta. 

Ilmoittautuminen perjantaihin 28.2.2013 mennessä täältä. Huom! Tilojen rajallisuuden vuoksi mukaan mahtuu 80 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

Seminaari on maksuton. Lämpimästi tervetuloa!

Säätiön toiminnanjohtajaksi Jussi Junni

Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen toiminnanjohtajaksi on valittu TM, PsK Jussi Junni. Hän aloittaa tehtävät 10.4.2012 ja seuraa tehtävässä OTM Aleksis Nokso-Koivistoa.

Helsingistä kotoisin olevalla Junnilla on osaamista eri tieteenaloilta: psykologiasta, kasvatustieteestä, filosofiasta sekä teologiasta. Junni on tehnyt sivutoimisesti väitöskirjaansa Helsingin yliopistoon ja suorittaa parhaillaan tutkimusjohtamisen opintoja.